On mielenkiintoista nähdä, miten nimenomaan hype alkaa rakentumaan aina pikkuhiljaa edellisten messujen jälkeen. Foorumit alkavat täyttyä expectations ja predictions aiheisista ketjuista, missä jengi koittaa päästä kiinni kellobrändien mielenliikkeistä markkinoilla. Se on mahtavaa, miten johtolankoja sidotaan yhteen ja erilaiset punaiset ajatuslangat alkavat muodostua. Joskus osutaan jopa ihan oikeaankin. Siis joskus. Tärkeintä on, että se on äärettömän hauskaa. 

Herääkin ajatus siitä, että ovatko itse uudet julkistukset tärkeämpiä vai yhteisöllinen arvuuttelu, odotuksesta koituva jännitys ja pyrkimys tulkita brändien ajatuksia uutuusjulkaisujen takana? Hetken pohdittuani allekirjoittanut ajautuu ehkä yhteisöllisen fiilistelyn kannalle. Tottakai uudet mallit ovat aina mielenkiintoisia ja jännittäviä nähdä, mutta onhan nyt valtavan iso osa tätä meininkiä ajatusten jakaminen ja kaikki kollektiivinen pyörittely aiheiden tiimoilta. Ainakin itselleni oleminen osana aktiivista porukkaa ja sen tuoma kommunikointi ajaa pelkkien uusien kellomallien yli.

Hauskaa on myös nähdä, miten keskustelu uusista malleista, muiden toiveisiin yhtyminen ja uusien ajatusten löytäminen muiden haaveista on iso osa harrastusta. Itse tunnistan vastaavan ilmiön myös esimerkiksi hifin ja kitaroiden puolelta – foorumeilla debaatti käy kuumana ja on varsin koukuttavaa ihan vain lukea kommentteja tai heittää lisää vettä myllyyn osallistumalla keskusteluun.

Valmistajat eroavat melko paljon siinä, miten he ottavat huomioon yleisönsä toiveet. Esimerkiksi Rolex viittaa aika vahvasti kintaalla ja tekee just sitä, mitä milloinkin haluaa – ottakaa tai jättäkää, kumminkin otatte =) Verisukulainen Tudor taas on ottanut hiukan löyhemmän linjan ja on hanakampi tarttumaan fanien toiveista koppia. 

Tänä vuonna nähtiin myös melkoinen metsän kätköistä suoraan ajovaloihin rynnännyt hirvi, jolle Watches & Wondersin PR-auto hävisi 100-0, nimittäin MoonSwatch. Kyseessähän on siis hurjan mediamyräkän nostattanut Omegan ja Swatchin yhteistyö, jossa Omegan biokeraamiseen Speedmaster-kuoreen on isketty Swatchin paristokoneisto. Toinen puoli kansasta huutaa  häväistystä ja toinen puoli kaivaa lompakosta rahojaan. 

Swatch Group tuli ovelasti ulos julkaisulla juuri ennen W&W-messuja ja sai vedettyä kyllä kaiken huomion itseensä. Well played Swatch, well played. Hype on kantanut tässä casessa aikamoisen pitkälle, sillä 250 euron kelloa myydään Chrono24:ssa monien kymmenien tuhansien hintaan. Omaan pirtaani pikkuisen hullua tästä tekee se, että näitähän riittää kaikille kyllä, kun tuotanto pyörähtää isommalla vaihteella käyntiin.

Jos itse kellokeväältä jokin nousi itselleni ylitse muiden, niin ehdottomasti Breitling Navitimer 70-juhlavuotismallit. Aivan älyttömän hienoja kokonaisuuksia omaan silmään – varsin pistämätöntä tyyliä ja hieno kunnianosoitus ikoniselle, kahdeksannelle vuosikymmenelle siirtyvälle mallille. Tämä on hyvin vahvasti sitä munuaisenmyyntiosastoa. Huh!

Tietenkin myös itsellä oli kevääseen haave- ja toivekuvia. Vahvasti olisin toivonut Sinniltä jotain uutta pilotimpaa mallia 556 Anniversaryni kaveriksi, mutta sieltä tulikin 556:sta kaikilla kivoilla pastellisävyillä. Uusi Limited Edition EZM on omalle kukkarolle vähän tyyriinpuoleinen vielä. Noooo…. jos sitten ensi keväänä?